Kartoita henkilöstösi työkykyriskit

Häiriöt työssä tai työntekijän sairaus tai oireet saattavat aiheuttaa työkykyriskiä, jos niiden seurauksena arjen sujuminen ja työn tekeminen häiriintyvät jatkuvasti tai aiheuttavat sairauspoissaoloja. Kyseessä on lyhytaikainen sairauspäivärahatyyppinen poissaolo.

Vaikea sairaus tai pitkittynyt ja kärjistynyt työkykyriski voi aiheuttaa työntekijälle työkyvyttömyyden uhkaa sekä riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.​

Riskit voivat liittyä työn ja työntekijän piirteisiin. Tietyillä toimialoilla on lisäksi kohonnut työkyvyttömyysriski. Näitä toimialoja ovat: sosiaali- ja terveysala , rakentaminen ja muu palvelutoiminta.

Tietyt työn piirteet lisäävät työkyvyttömyysriskiä:
- Yötyö ja vuorotyö, jossa vuorovälit <11h
- Jatkuvat pitkät työvuorot >40h/vko
- Fyysisesti kuormittava työ, jossa vähäiset vaikutusmahdollisuudet
- Henkisesti kuormittava työ, jossa vähäiset vaikutusmahdollisuudet
- Johtamisen ongelmat
- Muutostilanteet, joissa työntekijöillä vähäiset vaikutusmahdollisuudet
- Huono työilmapiiri ja työyhteisön konfliktitilanteet

Työntekijään liittyvät tekijät, jotka ovat yhteydessä kohonneeseen työkyvyttömyysriskiin:
- Heikko itsearvioitu terveys
- Kroonisia sairauksia
- Viimeisen vuoden aikana sairauspoissaoloja > 8pvä
- Matala koulutustaso
- Univaikeudet
- Ylipaino
- Naissukupuoli
- Ikä (55+)
- Tupakointi

1. Työnantajalla on huolehtimisvelvoite (Työturvallisuuslaki §8) työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.​

2. Työnantajalla on velvollisuus edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä tukea työyhteisön toimintaa (Työterveyshuoltolaki §1). Työkykyä ylläpitävä toiminta on yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä.​

3. Työkyvyttömyys maksaa paljon​ . Jo ennen sairauspoissaoloja mm. erilaiset kiputilat ja mielenterveysoireet aiheuttavat presenteismiä eli sairaana työskentelyä, jonka on arvioitu vuositasolla maksavan n. 1590€/palkansaaja. Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset työnantajalle ovat huomattavia. EK:n arvion mukaan kustannus on keskimäärin 300€/sairauspäivä. Sairaspoissaolojen pitkittyminen lisää työkyvyttömyysriskiä, joka isoilla yrityksillä aiheuttaa kustannuksia työeläkejärjestelmän maksuluokkamallin kautta. Mitä nuorempi työntekijä ja mitä isompi palkka, sitä suurempi on eläkemeno, joka työntantajalle tulee maksettavaksi. Esim. 40-vuotias, jolla on palkka 4000€/kk aiheuttaisi työnantajalle lähes 300.000€ eläkemenon jäädessään työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi työkyvyttömyys on yksilölle inhimillinen tragedia ja se vaikuttaa myös yksilön toimeentuloon heikentävästi.

4. Hyvinvoiva henkilöstö tekee työnsä paremmin . Useat tutkimukset osoittavat, että hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät työskentelevät sekä tehokkaammin että luovemmin.

Työkykyjohtaminen tarkoittaa hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti ja hyödyntää kumppaneiden, eli työterveyshuollon ja Elon, asiantuntemusta. ​

Työkykyjohtaminen, jolla saavutetaan euromääräisiä tuloksia edellyttää, että:​

- työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyön esteet on vähennetty minimiin. Työkyvyn tuen toimintamallit on sovittu työnantajan ja työtekijöiden kesken. Työterveyshuollon kanssa tehdään yhteistyötä työkykyriskejä ennakoiden ja ehkäisten.

​- Yrityksen strategia on viety käytäntöön konkreettisina tavoitteina, jotka näkyvät yrityksen toiminnassa. Työkyvyn tukemisen toimintatavat ja vastuut ovat selkeät ja kynnys asioiden esiin ottamiseen on matala. ​

- Toimenpiteet osataan kohdentaa henkilöstön keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin. Tapaturmien torjunnan ohessa keskeistä on mm. sairauspoissaolojen vähentäminen. ​

- Toimijoiden välinen tiedonkulku ja toiminnan koordinointi ovat hyvät. Tämän varmistamiseksi yrityksen operatiiviseen johtoon on nimetty vastuuhenkilö, joka koordinoi työkykyasioita ja toimii tiedon kokoajana ja välittäjänä ylimpään johtoon, esimiehiin.​

- Yrityksessä on mahdollista toteuttaa tilapäisiä työjärjestelyjä, joiden avulla osatyökykyinen pystyy jatkamaan töissä ja pitkältä sairauspoissaololta töihin paluu voi tapahtua hallitusta työkyvyn sallimissa rajoissa​

- Varhaisen tuen malli toimii läpi koko yrityksen ja työkyvyn haasteissa tukea saa varhaisessa vaiheessa​

- Ammatillista kuntoutusta hyödynnetään oikea-aikaisesti.